Uutta virtaa järvien suojeluun ja kunnostukseen Pirkanmaalla

Tavoitteenamme on edistää pirkanmaalaisten järvien suojelua ja kunnostusta. Olemme havainneet, että vastuu järviympäristöjen tilasta lankeaa entistä enemmän kansalaisille julkisen sektorin roolin kaventuessa. Haluammekin olla apuna tässä prosessissa eri tavoin suhteessa kansalaisiin, ympäristöhallintoon, yrityksiin ja muihin toimijoihin. Meillä on tarjota uudenlaisia, sekä käytännöllisiä että politiikkatason ratkaisumalleja kansalaisten parempaan osallistumiseen lähivesistöjen hallinnassa. Viime kädessä kyse on myös Itämeren suojelusta.

Teemme tällä hetkellä järvinaapurustoihin kohdistuvaa fasilitointia sekä vesisektorin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, evaluaatiota ja koulutusta. Olemme tehneet pilottitutkimusta ekosysteemipalveluista ja sinirakenteesta Tampereella. Pyrimme laajentamaan asiantuntijapohjaamme ottamalla mukaan myös teknisen alan osaajia. Olemme avoimia innovatiivisille, monialaisille yhteistyöhankkeille ja kumppanuuksille.

18901436_10211701690150455_1349857973_o

 

PIRKANMAALLE TARVITAAN MIKROMUOVIAGENDA

Kansainvälisenä vesipäivänä tuomme Aamulehden kirjoituksessamme esille alustavia tutkimustuloksiamme hallinnollisesta näkökulmasta vesiensuojelun uuteen tarpeeseen.

Mikromuoviagendan perustelut ja suositukset

Myllylä, Susanna, RauhaniemiRauhaniemi on tamperelaisille rauhoittumisen paikka (kuva S. Myllylä

 

VERKOSTOITUMISTA 

JÄRVIYHTEISÖKONSULTOINTI Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa 13.6.2017 Tampereen yliopistolla.

Vesistönsuojelussa ja -kunnostuksessa kyse on pitkälti sosiaalisesta tekijästä; järvinaapurustoista ja näistä löydettävistä voimavaroista. Kun toimijoiden vuorovaikutuksessa ja osallistamisessa tulee mutkia matkaan, tämä johtaa helposti lukkiutuneeseen tilanteeseen. Meillä on oikeat työkalut pistää seisahtuneet hankkeet virtaamaan tai lähteä luomaan yhdessä uusia näköaloja ja ratkaisumalleja. Toimintamme pohjautuu vahvaan yhteiskunnallisten ympäristötieteiden ja kasvatustieteiden taustoihimme, mikä on tärkeää juuri vesistöalan toimijoiden keskinäisen yhteistyön fasilitoinnissa.

Mikäli tarvitsette vetoapua hankkeenne missä tahansa vaiheessa, ottakaa yhteyttä.

smyllyla_flyer_flyer_ry.png

KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ

TAMKn ympäristöalan opiskelijat Oriveden kultakaivoksen vaikutusalueella ottamassa vesi- ja sedimenttinäytteitä useasta kohdasta syksyllä 2017. Kaivokselta laskeutuva puro menee läpi Ala-Jalkajärven, Natura-alueen ja Peräjärven, aina Paarlahdelle eli Näsijärveen. Kurssin tarkoituksena on alustavasti selvittää vesistönkunnostushanketta alueelle.

 

KANSAINVÄLISTÄ TUTKIMUSTA JA VALOKUVAPROJEKTEJA

Työstämme parhaillaan tutkimus- ja valokuvahankkeita. Susanna Myllylän tutkimustausta on Etelän suurkaupunkien kehitys- ja ympäristökysymysten hallinnassa, mukaan lukien vesisektori ja siihen liittyvät sosio-ekonomiset, kansalaisyhteiskunnasta nousevat hyvät käytännöt. Kaisa Pennanen on tutkinut leväjärveen liittyviä merkityksiä Suomessa humanistisen maantieteen kautta.

Pyrimme osaltamme vähentämään muovin vaikutuksia vesistöihin. Myllylä on selvittänyt Välimeren muovijätepyörrettä Kreikan näkökulmasta:

https://www.maailmankuvalehti.fi/2017/1/lyhyet/tonneittain-muovia-meressa

2017-1-matkalla.jpg

Lähi-idän vesikysymys, laajalti siteerattu konferenssiesitelmä:

https://org.uib.no/smi/paj/Myllyla.html

 

 

Kuvat/photos Copyright Järviyhteisökonsultointi ry (2 kuvaa Jere Mäkelä)

 

 

 

 

 

Advertisements